Olen ollut toimittaja 30 vuotta eri välineissä iltapäivälehdistä televisiouutisiin, mutta pisimmän pätkän urastani olen tehnyt Helsingin Sanomissa. Siellä merkittävin tehtäväni oli Kiinan-kirjeenvaihtajana. Syksyllä 2025 irtisanouduin ja ryhdyin vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi.

Kiinan ja Pohjoismaiden lisäksi ymmärrän syvällisesti kuluttaja-asioita ja journalistisia kysymyksiä ja teen hyviä featureita, henkilöjuttuja, matkailujuttuja ja kolumneja.

Parhaimmillani olen jutuissa, joissa saan yhdistää tavallisten ihmisten kokemuksia suuriin yhteiskunnallisiin tai kulttuurisiin rakenteisiin ja muutoksiin.

Vuonna 2026 olen kirjoittanut Helsingin Sanomiin muun muassa sotivista maista tulleiden maahanmuuttajien ahdistuksesta, polarisoitumisen hurjan vauhdin todellisista syistä ja Kiinaan liittyviä kirja-arvioita. Journalisti-lehteen olen esimerkiksi tehnyt jutun toimitusten valmiudesta sota-aikaan ja kolumnoinut somevaikuttajien muuttumisesta toimittajiksi. Euroopan suurimmilta journalismifestivaaleilta Italian Perugiasta tein reportaasin Suomen Lehdistöön.

Linkkejä juttuihini vuosien varrelta:

HS:n lukijat rakastivat juttua naisesta, jonka jalat sidottiin lapsena. Heitä ei ole enää Kiinassa monta elossa.

Kiinan kehitystä monin tavoin selittävä Kahdeksas ihme kertoo ällistyttävästä luotijunaverkostosta.

Uskossaan horjuvat -analyysi kertoo kiinalaisten uskon horjumisesta vallanpitäjiinsä. Se oli ehdolla Kehitysjournalismin palkinnon saajaksi.

Lukijat valitsivat juttuni Ruotsin hovissa työskentelevistä suomalaisista Kodin Kuvalehden numeron parhaaksi jutuksi.

Kiinassa ystävyys katsoo tekoja -kolumni. Olin vuosia kolumnistina HS:n pääkirjoitussivulla ja Visiossa. Aiemmin olen kolumnoinut mm. HS:n Kuluttaja-sivuilla omalla palstallani ja Journalisti-lehdessä.